Nyrkeissä on voimaa – Funidatalla suunnitellaan läpi tiimirajojen

Sisu on massiivinen järjestelmä, jossa useat eri teemat ja toiminnallisuudet limittyvät ja jonka kehittämiseen tarvitaan monipuolisesti erilaista osaamista. Syksyllä 2021 aloimme kasata suunnittelunyrkkejä tiettyjen kehityskohteiden ympärille, jotta eri osa-alueiden osaaminen saataisiin mukaan suunnitteluun ihan alusta lähtien. Ensimmäiset kokemukset nyrkeistä on nyt saatu, joten jututimme muutamia funidatalaisia siitä, mitä nyrkkityöskentely on tuonut tullessaan.

Nyrkit ovat isojen asioiden äärellä

Suunnittelunyrkin voi ajatella olevan kuin pieni tiimi, johon on osallistettu osaajia eri tiimeistä ja joka mahdollistaa tiiviin yhteistyön alusta asti. Suunnittelunyrkki kasataan pitkälti jonkin laajan teeman, kuten ristiinopiskelupalvelun, ympärille. Nyrkin kokoonpanoon voi kuulua esimerkiksi tuoteomistaja, käyttöliittymäsuunnittelija, ohjelmistokehittäjä, frontend-kehittäjä ja ohjelmistotestaaja.

Pienempien kehityskohteiden ympärille nyrkkejä ei ole toistaiseksi muodostettu, vaan niiden tarkoitus on tukea laajojen kokonaisuuksien suunnittelua ja kehitystä. Tähän mennessä nyrkkejä on perustettu erilaisiin tarkoituksiin, kuten täysin uuden toiminnallisuuden suunnitteluun, vanhan toiminnallisuuden laajentamiseen ja saavutettavuuden parantamiseen.

Jokaisen ääni kuuluu prosessin eri vaiheissa

Parhaassa tapauksessa suunnittelunyrkit tiivistävät työskentelyä ja tuovat eri osa-alueiden asiantuntijat tehokkaasti samojen ongelmien äärelle. Nyrkkityöskentely voi tehostaa kehityskaaren iteratiivisuutta, kun prosessin paloja – esimerkiksi käyttöliittymäkuvien suunnittelua ja ohjelmistokehitystä – ei tehdä mekaanisesti peräkkäin. Vaikka oma asiantuntijuus olisi vahvinta juuri oman työnkuvan saralla, voi jokaisella nyrkin osallistujalla olla olennaista sanottavaa prosessin missä tahansa vaiheessa.

Olemme ketterän kehityksen ohjelmistotalo, joten yhteistyötä eri asiantuntijoiden välillä on toki tehty tiiviisti ennen suunnittelunyrkkejäkin. Nyrkkien ei nähdä radikaalisti muuttaneen toimintatapojamme: nytkin osa nyrkeistä muodostuu pitkälti yhden kehitystiimin jäsenistä, mutta mukaan on otettu porukkaa myös muualta organisaatiosta. Nyrkkitoiminta on luonnollinen jatkumo aiemmalle työskentelymallillemme, jossa tietty kehityskohde on ollut tietyn kehitystiimin tontilla, ja sitä on työstetty yhdessä käyttöliittymäsuunnittelijan kanssa.

Yhteistyö on tekijöidensä näköistä

Yhteydenpito suunnittelunyrkeissä on sujuvaa. Työskentelyssä on alusta asti selvää, millä porukalla hommaa edistetään ja keneen voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä mistäkin asiasta. Yhteistyö soljuu, kun samat ihmiset ovat alusta asti mukana tietyn asian kehityksessä ja prosessit tulevat tutuiksi kaikille osallistujille nyrkin työn edetessä.

Suunnittelunyrkkien osallistujat on kirjattu myös sisäiseen wikiimme, jolloin sekä funidatalaiset että konsultit saavat nopeasti selville, ketkä työskentelevät tietyn teeman parissa. Kasvavassa Funidata-perheessä nähdään positiivisena, ettei tietoa osallistujista tarvitse etsiä vaikkapa kehitystiketeiltä. Erityistä kiitosta saavat nyrkkikohtaiset Slack-kanavat, joille tiettyihin teemoihin liittyvät keskustelut voidaan keskittää. Tällöin informaatio ja aiemmat viestit löytyvät aina samasta paikasta.

Nyrkkien perustaminen itsessään ei ratkaise mitään, vaan työn sujuvuus riippuu siitä, miten nyrkki toimii. Kun työn alle otetaan kokonaisuus, jossa asiat vaikuttavat vahvasti toisiinsa, on yhteistyön oltava hyvin järjesteltyä. Nyrkit – kuten tiimitkin – ovat itseohjautuvia, eikä niiden tarkoitus ole työntää työskentelyä tiettyyn muottiin. Jokaisen nyrkin vapaus valita omat työskentelymetodinsa mahdollistaa sen, että nyrkit voivat toimia sen jäsenille sopivimmilla tavoilla.

Suunnittelunyrkit ovat edelleen uusi työskentelyn muoto Funidatalla, ja kokeilemalla konkreettisesti erilaisia lähestymistapoja saamme uutta osviittaa toiminnan kehittämiseen.

‍