Devaajat äänessä: miksi Full Stack Developer viihtyy Funidatalla?

Millaista on Full Stack Developerin homma Funidatalla? Olemme ketterä ohjelmistotalo, jossa työskennellään itseohjautuvissa tiimeissä. Mikko työskentelee ahmoissa, jotka ovat yksi Sisu-kehitystiimeistämme. Ahmoihin kuuluu kehittäjiä, Scrum Master ja tuoteomistaja, ja jalostuksiin (backlog refinement) osallistuu usein käyttöliittymäsuunnittelija. Kristian puolestaan vaikuttaa mäyrissä, jotka vastaavat Harrista, UniHow’sta ja datamigraatioista. Mäyriin kuuluu kaksi tuoteomistajaa ja useampi Full Stack –devaaja. Kristian devaa pääasiassa harjoittelujenhallintapalvelu Harria.

Funidatalla kehitetään omia tuotteita yli tiimirajojen

Full Stack -devaajan työhön kuuluu tietysti koodausta ja katselmointia, mutta meillä näyttöä ei tarvitse tapittaa ylhäisessä yksinäisyydessä. Työskentelemme kahden viikon sprinteissä. Ennen sprinttiä tiimit suunnittelevat sen laajuutta ja miettivät alustavasti, kuka voisi tehdä mitäkin sprintin aikana. Sekä Mikon että Kristianin viikkoihin sisältyy oman tiimin dailyt ja jalostukset, joissa käydään läpi tulevia tikettejä ja kehitystarpeita. Työtä tehdään myös yli tiimirajojen: Kristian nostaa esiin Design System -työmme, jossa hän edustaa mäyriä.

Sisu on laaja järjestelmä, jonka eri puoliin Mikko on päässyt tutustumaan. Sama devaaja ei työskentele jatkuvasti tietyn kokonaisuuden parissa, vaan työssä pääsee oppimaan uusia juttuja. Devaaja ei kuitenkaan joudu hyppimään hallitsemattomasti asiasta toiseen. ”Valikoimme ahmoissa hommia sen perusteella, että mihin osa-alueeseen kukin devaaja on milläkin hetkellä keskittynyt. Viime aikoina olen työstänyt ristiinopiskeluun liittyviä tikettejä”, Mikko kuvaa päivittäistä työtään.

Harri on pienempi tuote, jonka parissa Kristian työskentelee toisen devaajan kanssa. Kristian keskittyy enimmäkseen Harrin frontend-kehitykseen ja tiimikaveri backendin puoleen. Kaksikko katselmoi asioita ristiin. “Jos teen fronttipuolta, mutta tarvitsenkin jotain bäkkipuolelta, voin devata bäkkiä itsekin”, Kristian kertoo.

Teknologiapaketti ja kehitysprosessi saavat kehuja

Mikko ja Kristian käyttävät ohjelmointikielenä Javaa. Sisu- ja Harri -kehityksessä ohjelmistokehyksenä on Spring Boot ja tietokantana PostgreSQL. Tietokantamigraatioihin käytetään Flywayta. Molempien tuotteiden fronttipuolen ohjelmistokehyksenä on Angular: Sisussa on vielä jonkin verran AngularJS:ää, jota muunnetaan Angulariksi. Mikko lisää listaansa RabbitMq:n, jonka kautta hän on ollut tekemisissä viestijonojen kanssa. Kristian mainitsee Robot Frameworkin, jonka mäyrät ovat ottaneet käyttöön E2E-testausta varten.

”Teknologioista muodostuu toimiva paketti, jolla on miellyttävää devata. Tykkään Javasta kielenä ja Spring Boot sopii työmme tarkoitusperiin”, kommentoi Mikko työkalujaan. Kristianin mielestä teknologiat ajavat hyvin tarkoituksensa myös Harri-työssä. ”Spring Boot on ollut erittäin hyvä ohjelmistokehys käyttämillemme backendeille. Angular on mukava työkalu käyttää, ja sillä saa tehtyä uudelleenkäytettävää koodia”, hän toteaa.

Kehuja saavat myös kehitysprosessimme. ”Meillä implementoidaan hyvin ketterää kehitystä ja noudatetaan fiksusti kehitystapoja. Esimerkiksi koodikatselmoinnit ja testaus pelittävät hienosti”, Mikko pohtii.

Meillä parasta on työkaverit ja avoin ilmapiiri

Mikko ja Kristian pitävät tiivistä yhteisöämme yhtenä työn parhaista puolista. Mikko pääsi alusta alkaen porukkaan mukaan ja on tutustunut moneen työkaveriin henkilökohtaisemmalla tasolla. Kristian korostaa, että kaikille on helppo mennä juttelemaan, hierarkia on matalaa ja jopa virallisemmat palaverit ovat varsin rentoja.

Meillä tiimikaverit ovat valmiita auttamaan. Mikko voi aina soittaa ahmoille, jos jokin asia mietityttää. Mäyrillä on etäpäivinä hauska tapa liittyä samaan Teams-kokoukseen, jotta töitä tehdessä voi keskustella ja pyytää apua. ”Tiimin sisällä on hyvä henki. Autamme toisiamme, vaikka työskentelemme eri asioiden parissa”, Kristian kehuu tiimin arkea.

Kaikissa töissä on toki haasteensa. Sisu on laaja ja monipuolinen järjestelmä, jolloin oman tekemisen vaikutuksia muualle järjestelmään on todella pohdittava. ”Kun alkaa tekemään jotain, on mietittävä tarkkaan, miten kaikki liittyy tietomallillisesti toisiinsa. Se vie aikaa”, Mikko toteaa. Kristian nostaa Funidata-uransa haastavimmaksi jutuksi Harrin legacy-koodin korjaamisen toimivaksi – mutta onneksi tehtävä oli kuitenkin hauska, ja siinä pääsi haastamaan omaa ongelmanratkaisukykyä.

Osaaminen kasvaa palautteen ja ratkaisujen etsimisen kautta

Haluamme tarjota hyvät edellytykset työntekoon, ja itseohjautuvat tiimimme voivat kehittää omaa tekemistään. Kristianin mielestä työympäristö ja -välineet ovat kunnossa: kaikki työkalut, joita hän on tarvinnut työn tekemiseen hyvin, ovat järjestyneet. Mikko kokee, että ahmoissa pääsee vaikuttamaan tiimin työskentelytapoihin. “Esimerkiksi retroissa käymme läpi oman tiimin juttuja ja mietimme, miten olisi kivampi devata”, hän kertoo.

Oman osaamisen kehittäminen on iso motivaation lähde jokapäiväisessä työssä. Mikko on oppinut työkavereiltaan paljon uutta. ”Osaaminen kasvaa, kun uskaltaa kysellä kavereilta, miten asiat toimivat. Mielestäni parhaiten kehittyy, kun on avoin palautteelle ja hakee sitä aktiivisesti”, hän pohtii. Kristian ajattelee, että oma osaaminen kehittyy samalla, kun parasta mahdollista ratkaisua saa tavoitella rauhassa. ”Meillä saa käyttää aikaa siihen, että löytää oikean ja hyvän ratkaisun. Välillä on kiirettä, mutta suurimman osan ajasta asioihin voi keskittyä niin, että ne tulee tehtyä kunnolla ensimmäisellä kerralla.”