Sisun käytettävyys opiskelijoiden tutkimuskohteena

Syksyllä 2021 pääsimme tutustumaan Sisun loppukäyttäjien havaintoihin aitiopaikalta, sillä aloitimme opintojaksoyhteistyön Tampereen yliopiston opiskelijoiden kanssa. Erilaisiin käytettävyysmenetelmiin opintojaksolla tutustuneet opiskelijaryhmät tutkivat Sisun opiskelijakäyttöliittymän käytettävyyttä ja kasasivat havainnoistaan raportit, jotka toimitettiin kootusti meille. Onnistunut yhteistyö oli oppimiskokemus niin meille kuin opintojakson opiskelijoille. Käytettävyysmenetelmät tutuiksi Sisua tarkastelemalla Opintojaksoyhteistyömme Tampereen yliopiston kanssa toteutettiin opintojaksolla Usability Evaluation Methods. Kyseinen […]

Takaisin

Syksyllä 2021 pääsimme tutustumaan Sisun loppukäyttäjien havaintoihin aitiopaikalta, sillä aloitimme opintojaksoyhteistyön Tampereen yliopiston opiskelijoiden kanssa. Erilaisiin käytettävyysmenetelmiin opintojaksolla tutustuneet opiskelijaryhmät tutkivat Sisun opiskelijakäyttöliittymän käytettävyyttä ja kasasivat havainnoistaan raportit, jotka toimitettiin kootusti meille. Onnistunut yhteistyö oli oppimiskokemus niin meille kuin opintojakson opiskelijoille.

Käytettävyysmenetelmät tutuiksi Sisua tarkastelemalla

Opintojaksoyhteistyömme Tampereen yliopiston kanssa toteutettiin opintojaksolla Usability Evaluation Methods. Kyseinen opintojakso sisälsi laajan katsauksen käytettävissä oleviin käytettävyysmenetelmiin, joista kahta käsiteltiin tarkemmin toimeksiantajan käytännön työn avulla. Sisua tarkasteli opintojaksolta 13 eri opiskelijaryhmää, joista jokainen ryhmä toteutti heuristiset arviot ja käytettävyystestit.

Heuristisissa arvioissaan opiskelijaryhmät hyödynsivät käyttöliittymien kehittämisen yhteydessä laadittuja yleisiä käytettävyyden ohjeistoja ja säännöstöjä, joihin lukeutuu esimerkiksi Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilista. Ryhmät kävivät läpi Sisun opiskelijakäyttöliittymää ja tarkistivat, noudattaako käyttöliittymä ohjeistossa mainittuja käytettävyysperiaatteita. Näitä periaatteita ovat esimerkiksi käyttäjän avustaminen virheiden kanssa, opasteet ja johdonmukaisuus. Opiskelijoiden raportteihin listaamat huomiot kuvien kera auttavat meitä funidatalaisia ymmärtämään käyttäjien kohtaamia haasteita.

Käytettävyystesteihin opiskelijat osallistivat joko opintojakson tai omien kontaktien kautta saatuja testihenkilöitä. Tehtävät, jotka ryhmät asettivat käytettävyystestiensä testihenkilöille, keskittyivät keskeisimpiin toimintoihin Sisun opiskelijakäyttöliittymässä. Testihenkilöä voitiin tehtävässä esimerkiksi pyytää luomaan uusi opintosuunnitelma. Testien lisäksi opiskelijat haastattelivat testihenkilöitä tai keräsivät heiltä kyselyn avulla tietoa käyttökokemuksesta ja tyytyväisyydestä järjestelmään.

Arvokkaat havainnot tukevat Sisun jatkokehitystä

Opiskelijoiden tekemien heurististen arvioiden ja käytettävyystestien kautta saatiin niin positiivisia havaintoja kuin ajatuksia kehitettävistä kohteista. Löydökset keskittyivät pääasiassa Sisun yleisimpiin opiskelijan näkymiin kuten Opintojen rakenne- ja Ajoitus-näkymiin. Lisäksi opiskelijat tekivät yleishuomioita liittyen esimerkiksi ohjeistukseen ja järjestelmän käyttäjälle antamaan palautteeseen. Halukkaat opiskelijaryhmät saivat myös mahdollisuuden esitellä tekemiään havaintoja etäyhteyden välityksellä suoraan kehitystiimille. Oli hienoa päästä kuulemaan tuloksista myös ”livenä” ja keskustelemaan käyttäjien kanssa.

Opiskelijoiden havainnot antavat arvokkaita näkökulmia Sisun suunnittelu- ja kehitystyöhön. Raportit ovat Funidatalla sisäisesti kaikkien saatavilla eli jokaisen Sisun parissa työskentelevän on mahdollista päästä tutustumaan havaintoihin. Lisäksi olemme listanneet kehitettäviä kohteita näkymäkohtaisesti taulukkoon suunnittelun ja kehityksen tueksi. Näin voimme Sisun kehityksessä esimerkiksi pohtia, mitä kehityskohteita voisimme ottaa huomioon jo suunnittelupöydällä olevissa suunnitelmissa ja mitä ohjeistuksia tulisi tarkentaa, jotta suunnitellun toteutuksen logiikka ja käyttäjä saataisiin lähemmäksi toisiaan.

Etäaikana opintojaksoyhteistyö Zoomin välityksellä oli hieno tapa päästä työskentelemään opiskelijoiden ja käyttäjien kanssa sekä saada tärkeää informaatiota, jotta voimme kehittää entistä parempaa järjestelmää!

Opettajat mukana Sisun kehitystyössä

Opettajat muodostavat yhden Sisun käyttäjäryhmistä. Haastattelimme Tampereen yliopiston matematiikan lehtoria Tanja Palmrothia, joka kertoi omista käyttökokemuksistaan ja miten opettajat ovat mukana Sisun kehitystyössä. Tanja Palmroth on käyttänyt Sisua jo pitkään. “Olen ollut luottavaisin mielin päivästä yksi,” sanoo Palmroth. “Kun Sisu otettiin käyttöön, vertailu vanhaan piti sillä sekunnilla unohtaa. Käyttöliittymä on kieltämättä erilainen, mutta logiikka toimii, […]

Takaisin

Opettajat muodostavat yhden Sisun käyttäjäryhmistä. Haastattelimme Tampereen yliopiston matematiikan lehtoria Tanja Palmrothia, joka kertoi omista käyttökokemuksistaan ja miten opettajat ovat mukana Sisun kehitystyössä. Tanja Palmroth on käyttänyt Sisua jo pitkään. “Olen ollut luottavaisin mielin päivästä yksi,” sanoo Palmroth. “Kun Sisu otettiin käyttöön, vertailu vanhaan piti sillä sekunnilla unohtaa. Käyttöliittymä on kieltämättä erilainen, mutta logiikka toimii, siitä sain kiinni heti kättelyssä.”

Positiivisen kokemuksen kautta Sisu-tueksi

Pieniä yllätyksiä on tullut vastaan matkan varrella, mutta esimerkiksi arviointeihin liittyvät toiminnot olivat Palmrothille alusta asti selkeitä ja intuitiivisia käyttää. Hän omaksui uuden järjestelmän nopeammin kuin moni kollega, joten hän auttoi työkavereitaan aina kun ehti. Sitten tiedekunnassa saatiin vihiä Palmrothin osaamisesta. “Minusta tuli virallisestikin Sisu-tuki, joka auttaa, kun kollegoilla menee järjestelmän kanssa sormi suuhun. Samalla vastuualue laajeni pieneltä Porin kampukselta koko ITC-tiedekuntaan,” hän kertoo.

Tanja Palmroth on saanut positiivista palautetta asenteestaan. “Minulta on kuulemma helppo pyytää apua. Uskon sen johtuvan siitä, että tykkään käyttää Sisua, enkä ensimmäisenä harmittele tai latele ärräpäitä aiheeseen liittyen. Sen sijaan yritän kannustaa ja etsiä uusista toimintavavoista hyviä puolia. Kuuntelen herkällä korvalla muita ja vien viestiä tarvittaessa eteenpäin.”

Kokemuksia työpajoista Tampereen yliopistossa

Sisun käyttöön sujuvasti sukeltanut Palmroth on osallistunut aktiivisesti myös prototestauksiin ja työpajoihin, joiden tarkoitus on kehittää Sisua ja sen toimintoja. Opintotietojärjestelmän käyttöliittymää parannetaan jatkuvasti palautteen perusteella, joten kaikki käyttäjien apu on ainutlaatuisen arvokasta. Työpajoissa haastatellaan, testataan käyttökokemusta, arvioidaan muutoksia ja kehitetään uusia toimintoja. Myös tikettejä on priorisoitu useamman yliopiston voimin.

Päivittäiseen työkaluun ja sen kehitystyöhön vaikuttaminen tuntuu tärkeältä. “Sisun prototestaukseen osallistuminen oli mielekästä, antoisaa ja palkitsevaakin,” Palmroth kertoo. ”Oli kiinnostavaa kuulla, mihin suuntaan järjestelmää ollaan kehittämässä ja millaisia parannuksia siihen on tulossa. Meille esiteltiin käyttöliittymään suunniteltuja uudistuksia, ja kysyttiin mielipiteitä nykyisistä toiminnoista. Toiveitakin sai esittää, ja keskustella siitä, mikä eniten mättää sillä hetkellä. Juuri eilen huomasin, että Sisuun oli tehty korjaus, josta arvioinnin prototestauksessa marmatin eniten. En tiedä, onko se minun ansiotani, mutta hyvä mieli siitä joka tapauksessa tuli.”

Konkarin vinkit Sisun käyttäjille

Olisiko kokeneella konkarilla antaa vinkkejä Sisun tuleville käyttäjille? Vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. “Ensiksi haluan muistuttaa, että Sisu ei ole enää raakile. Yliopistot, jotka ovat siirtyneet sen käyttöön, ovat tehneet järjestelmän eteen paljon töitä. Suurimmat sudenkuopat on löydetty, käyttöohjeita on selkeytetty ja käyttöliittymää kehitetään koko ajan paremmaksi. Järjestelmän tulevaisuudessa käyttöön ottavat korkeakoulut pääsevät siis valmiiseen pöytään. Toiseksi tahdon korostaa sitä, että kaikkeen pystyy vaikuttamaan. Funidata on ottanut meidät opettajatkin tiiviisti mukaan kehitystyöhön. Ja kolmanneksi: asenne ratkaisee. Menneen haikailusta kannattaa luopua ja lähteä tekemään töitä sillä työkalulla, mikä on annettu. Tekemällä oppii, kuten elämässä yleensäkin!”

Käytettävyys on koko tiimin asia

Käytettävyys on monen asian summa, sillä järjestelmä ja sen käyttökokemus muodostuvat paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin loppukäyttäjille näkyvästä käyttöliittymästä. Sisun käytettävyys vaatii panostusta niin eri osa-alueiden asiantuntijoilta kuin asiakkailta ja loppukäyttäjiltä. Kehittämiseen osallistuu siis koko tiimi, mutta mitä kaikkea näin suuri prosessi pitääkään sisällään? Asiantuntijat ja suunnittelijat tarkentavat käyttäjätarvetta Käytettävyyden taustalla on selkeä ymmärrys käyttäjätarpeesta. Kehitysprosessi […]

Takaisin

Käytettävyys on monen asian summa, sillä järjestelmä ja sen käyttökokemus muodostuvat paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin loppukäyttäjille näkyvästä käyttöliittymästä. Sisun käytettävyys vaatii panostusta niin eri osa-alueiden asiantuntijoilta kuin asiakkailta ja loppukäyttäjiltä. Kehittämiseen osallistuu siis koko tiimi, mutta mitä kaikkea näin suuri prosessi pitääkään sisällään?

Asiantuntijat ja suunnittelijat tarkentavat käyttäjätarvetta

Käytettävyyden taustalla on selkeä ymmärrys käyttäjätarpeesta. Kehitysprosessi käynnistyy Funidatalla, kun asiakas ilmoittaa meille toiveen uudesta toiminnollisuudesta. Jotta asiakkaan toive voidaan toteuttaa, sitä on pyrittävä ymmärtämään syvällisesti: miksi asiakas pyytää meiltä juuri tätä tiettyä asiaa? Mitä asiakas haluaa saada aikaan ja mitä hänen pitää pystyä tekemään järjestelmässä saavuttaakseen tavoitteensa? Sisun asiantuntijat, UX-suunnittelijat ja asiakkaat lähtevät yhdessä ratkomaan tätä pähkinää tilanteeseen sopivilla menetelmillä. On turha rakentaa tottumuksesta kirjahyllyä tietokirjojen säilyttämiseen, jos kaikki kirjojen sisältö on siirretty pilvipalveluun. Siksi käyttäjätarpeen todellinen määritys vaatii avointa yhteistyötä ja valmiutta kysyä yhä uudelleen miksi, miksi ja vielä kerran miksi.

Eri tiimien osaaminen yhdistyy suunnittelussa

Kun käyttäjätarpeesta on saatu muodostettua käsitys, UI/UX-suunnittelijat alkavat suunnitella keinoja vastata tarpeeseen järjestelmässä yhdessä muun tiimin kanssa. Suunnittelu on iteratiivista ja sen aikana syntyy eri ratkaisuvaihtoehtoja, joita käydään läpi asiantuntijoiden, kehittäjien ja ohjelmistoarkkitehtien kanssa. Loppukäyttäjiä pyritään osallistamaan prosessiin mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi käyttäjätarvetta tarkentavilla haastatteluilla ja kyselyillä.

Suunnittelussa on huomioitava valtava kirjo asioita Sisun arkkitehtuurin yhtenäisyydestä ja eri komponenttien toimivuudesta aina käyttöliittymätekstien selkeyteen. Varsinaisten ydintoimintojen lisäksi mahdollisten poikkeustilanteiden hallinnalle on annettava mietintäaikaa. Esimerkiksi virhetilanteiden kuvaustekstejä tulee pohtia, jotta käyttäjä löytää tarvittaessa keinot virhetilanteen korjaamiseen. Käytettävyydessä on otettava huomioon myös järjestelmän suorituskyky, jossa sovelluskehittäjien lisäksi infrastruktuuria hoitavilla DevOps-asiantuntijoilla on tärkeä rooli. Suorituskyky pyritään huomioimaan sovelluskehityksen eri vaiheissa, minkä lisäksi taustajärjestelmän nopea reagointi käyttäjän pyyntöön vaikuttaa merkittävästi käyttökokemukseen.

Kokonaiskäytettävyyteen vaikuttavat myös monet muut loppukäyttäjille näkymättömiksi jäävät asiat, kuten Angular-ohjelmistokehyksen päivittäminen uusimpaan versioon aina kun sellainen ilmestyy. Angularin mukana päivitetään siihen läheisesti liittyvät muut kirjastot, kuten NG Bootstrap. Yleensä uudemmissa versioissa tulee mukana muun muassa suorituskykyparannuksia, jolloin niissä voidaan korjata aiemmin ilmenneitä käytettävyyspuutteita. Aiemmissa blogikirjoituksissamme pääsee kurkistamaan, kuinka Sisu päivitettiin vanhemmasta AngularJS-ohjelmistokehyksestä uuteen Angulariin. Sovelluskehittäjämme Harri ja käyttöliittymäkehittäjämme Tiia jakavat teksteissä ajatuksiaan käyttöliittymäpäivityksen aloituksesta, komponenttikirjastojen päivityksestä ja päivitettyjen käyttöliittymäkirjastojen tyylittelystä.

Palaute ja käytettävyystestaus tukevat UI/UX-suunnittelijan työtä

Palaute, keskustelut asiakkaiden ja loppukäyttäjien kanssa sekä käytettävyystestaus näyttelevät keskeisiä rooleja käytettävyyden näkökulmasta. UI/UX-suunnittelijat käyvät mahdollisuuksien mukaan läpi kehitettävään toiminnollisuuteen liittyvää palautetta ja pyrkivät huomioimaan sen suunnittelussa. Käytettävyystestaus puolestaan antaa arvokasta tietoa käyttäjien toiminnasta ja muun muassa tilanteista, joissa järjestelmä ei onnistukaan auttamaan heitä saavuttamaan tavoitteitaan. Sisun käytettävyystestaukseen tutustutaan tarkemmin aiemmassa blogikirjoituksessamme. Testauksen tulokset käydään yhteisesti läpi Sisun koko kehitystiimille.

Testaajat varmistavat laadun

Ennen kuin uudet toiminnollisuudet asennetaan loppukäyttäjille, on laadunvarmistuksen aika. Käytettävyysongelmat on usein helpompi huomata, kun uutta toiminnollisuutta käy läpi alusta loppuun ympäröivän järjestelmän osana. Laadunvarmistuksen eli testaajien rooli on uniikki käytettävyyden kannalta, sillä heillä on parempi mahdollisuus huomata asioita, joille suunnittelussa mukana olleet ovat voineet sokeutua tai jotka voivat olla loppukäyttäjälle vaikeasti ymmärrettäviä verrattuna ympäröiviin toiminnollisuuksiin. Laadunvarmistus on olennaista myös epätavallisten käyttäjäpolkujen etsimisessä ja testaamisessa, joita on tärkeä havainnoida siksi, että loppukäyttäjätkin liikkuvat järjestelmässä eri tavoin. Jos laadunvarmistuksessa törmätään käytettävyyteen tai toiminnollisuuksien validaatioon liittyviin ongelmiin, testaajat keskustelevat kehittäjien, suunnittelijoiden ja tuoteomistajien kanssa mahdollisista ratkaisuista ja siitä, pitääkö toiminnollisuus palauttaa suunnittelijoille tai kehitykseen.

Asiantuntijat asiakkaiden tukena

Ennen kuin isoja, uusia toiminnollisuuksia asennetaan loppukäyttäjille, niitä testataan vielä asiakaskorkeakouluissa. Asiakasrajapinnassa työskentelevät asiantuntijat tukevat asiakkaita toiminnollisuuksien käytössä niin testauksen aikana kuin sen jälkeen. He tekevät tärkeää työtä jo kehityksen aikana järjestämällä demotilaisuuksia ja koulutuksia tulevista toiminnollisuuksista. Tiimin antamalla tuella on suuri merkitys kokonaiskäytettävyyteen.

Vaikka yksittäisellä työntekijällä olisi vahva visio ja paljon tietotaitoa käytettävyydestä, yksin on mahdotonta ottaa huomioon kaikkien kehityksen osa-alueiden haasteita ja vaatimuksia. Siksi paras mahdollinen lopputulos syntyy, kun puhalletaan yhteen hiileen ja hyödynnetään eri tiimien asiantuntijuutta läpi uuden toiminnollisuuden kehityskaaren.