Äitinä Funidatalla – kuinka työ ja lapsiarki yhdistetään joustavasti

Olen ollut töissä Funidatalla nyt melkein vuoden. Ensikuukausistani pääset lukemaan viime kesän jälkeen kirjoittamastani blogista. Olen 2,5-vuotiaan vauhdikkaan pojan äiti ja kuluneen vuoden aikana olen saanut kokea monenlaiset hetket, oppien uutta niin työstäni kuin äitiydestä. Näin äitienpäivän kynnyksellä päätin kirjoittaa ajatuksiani siitä, minkälaista on olla äitinä Funidatalla ja miten äitiys meillä otetaan huomioon. Koska olen […]

Takaisin

Olen ollut töissä Funidatalla nyt melkein vuoden. Ensikuukausistani pääset lukemaan viime kesän jälkeen kirjoittamastani blogista. Olen 2,5-vuotiaan vauhdikkaan pojan äiti ja kuluneen vuoden aikana olen saanut kokea monenlaiset hetket, oppien uutta niin työstäni kuin äitiydestä. Näin äitienpäivän kynnyksellä päätin kirjoittaa ajatuksiani siitä, minkälaista on olla äitinä Funidatalla ja miten äitiys meillä otetaan huomioon.

Koska olen vielä melko nuori funidatalainen, pyysin mietteitä myös heiltä, joilla on pidempi historia meillä töissä. Tuoteomistajamme Inka ja Katja ovat olleet mukana Funidatan remmissä jo sen syntymetreiltä asti. Heillä molemmilla on alakouluikäiset lapset. Asiantuntijamme Hanna edustaa kanssani tuoreempaa äitikaartia, sillä hän palasi vasta hiljattain takaisin vanhempainvapaalta.

Työajoissa joustetaan tarpeen mukaan

”Funidatalla on aina joustettu hyvin elämäntilanteiden mukaan ja myös työkaverit ovat olleet ymmärtäväisiä,” Inka aloittaa omista kokemuksistaan. Mielestäni on hyvä, että työajoissa voidaan joustaa, jos esimerkiksi aamulle on sovittuna lapsen neuvola. Pääasia kuitenkin on, että työt tulevat tehdyksi. On ymmärrettävää, että elämässä tulee vastaan muuttujia ja vastoinkäymisiä, eikä kaikkeen pysty ennakolta varautumaan. Meillä on ihan ok lähteä kesken päivän hakemaan sairastunutta lasta päivähoidosta ja muut ymmärtävät sen.

Myös töihin paluu vanhempainvapaan jälkeen on sovittavissa joustavasti ja meillä on mahdollisuus osa-aikaiseen työhön. Useampi vanhempainvapaalta töihin palannut onkin aloittanut tekemällä lyhyempää päivää esimerkiksi 80 prosenttisella sopimuksella. ”Teen 80 prosenttista työaikaa ja esihenkilöni on vahvasti viestinyt sen olevan täysin ok ja voimme joustavasti sopia järjestelyistä. Itselleni tämä on ollut miellyttävän pehmeä lasku takaisin työelämään”, Hanna kommentoi paluutaan vanhempainvapaalta takaisin töihin. Osa-aikaista sopimusta ovat hyödyntäneet myös he, joilla on hieman vanhempia lapsia. ”Kun lapsi aloitti koulun, tein jonkin aikaa 80 prosenttista työpäivää. Näin työpäivät pystyi pitämään vähän lyhyempänä, eikä lapsen tarvinnut olla niin pitkään koulun jälkeen iltapäiväkerhossa”, Inka kertoo.

Etätyömahdollisuus ja vapaasti valittavat toimistopäivät helpottavat arkea

Siirtyessämme hybridimalliin, yrityksemme suositus työntekijöille on ollut noin kaksi toimistopäivää viikossa. Päivät voi jokainen valita joustavasti tiiminsä kanssa. Valinnan vapaus helpottaa arjen pyörittämistä, kun voit sopia olevasi toimistolla sellaisina päivinä, jotka sopivat parhaiten kalenteriin. Etäpäivät voi sitten valita sellaisiin päiviin, jolloin on enemmän arjen menoja tai kun kotona tarvitaan tukea, kuten Katjalla. ”Etätyöaikana pienen alakoululaisen auttaminen aamutoimissa on onnistunut hienosti ja meillä on erittäin hyvin mahdollistettu se, että pakolliset lapsiin liittyvät menot ja tapahtumat on voinut hoitaa”, Katja kertoo.

Omaa arkeani valinnan vapaus ja joustava työaika on helpottanut. Muutimme perheemme kanssa alkuvuodesta Naantaliin, josta luonnollisesti on hieman matkaa Helsingin toimistolle. Junamatkat voi kätevästi hyödyntää ja tehdä töitä samalla, jolloin päivä ei veny liian pitkäksi. On helppo sumplia työpäiviä ja arjen askareita puolison kanssa. Kukaan ei myöskään pakota minua toimistolle juuri sinä päivänä, kun pitäisi olla kotona vastuussa pojan kuljetuksesta päivähoitoon. Tuskin olisimme muuttaneet, jos arjen yhdistäminen ei olisi näin helppoa.

Äitinä Funidatalla Lapsiarjen ja työn yhdistäminen on sujunut joustavasti. Välillä kotitoimistossa saa myös pikkuassarin avuksi.

Työkavereilta saa vertaistukea ja ymmärrystä

Isolla joukolla funidatalaisista on lapsia, joten lapsiperhearkeen kuuluvat asiat ovat tuttuja aiheita kahvipöytäkeskusteluissa. On huojentavaa, kun voi saada vertaistukea ympäriltä olevilta ihmisiltä ja muut tukevat, jos vaikka aamulla on ollut hankala hetki lapsen hoitoon viemisessä, kuten Inkalla kerran kävi: ”Tulin aamulla palaveriin myöhässä harvinaisen vaikean aamun jälkeen. Olin vienyt itkevän ja potkivan lapsen päiväkotiin olalla kantaen. Istahdin palaveripöydän ääreen ja kyyneleet alkoivat virrata poskilla. Siinä sitten hetki purettiin tuoteomistajien kesken vanhemmuuden taakkaa, naurettiin asialle ja jatkettiin työskentelyä”.

Myös lasten eri taudit ja poissaolot ovat lapsiarjen myötä tuttua juttua monelle. Flunssakauden alkaessa syksyllä voi jakaa kokemuksia muiden kanssa siitä, mikä tauti tällä kertaa napsahti. Ja samalla saa tsemppauksia kohtalotovereilta, jotka ovat sairastuvalla hoitamassa pienokaisiaan. On huojentavaa, kun ei tarvitse stressata tekemättömistä töistä poissaolojen aikana. Kiireellisimmät työt hoituvat tiimiläisten toimesta, mutta onneksi useimmiten työt voi siirtää myöhemmäksi.

”Hyvää tahtoa, ymmärrystä ja empatiaa on aina riittänyt sekä työnantajan että työkavereiden puolesta. Meillä voi pyytää työkaveria tuuraamaan, jos tulee työpäivän aikana joku akuutti lapsiin liittyvä asia, joka on pakko hoitaa”, Katja kiittelee.

Joustavuus mahdollistaa sujuvan arjen

Kaiken kaikkiaan Funidatalla on hienoa olla töissä, oli oma perhestatus mikä vain. Meillä huomioidaan jokainen vanhempi tasavertaisesti, olit sitten äiti tai isä. Työn ja arjen pyörittämisen yhteensovittaminen on tehty meillä helpoksi työn joustavuuden vuoksi.

Mikä parasta, meillä muistetaan myös uusia sisukkaita tulokkaita. Meillä on tapana hankkia aina tuoreelle vanhemmalle lahja. Tai pikemminkin lahja on osoitettu sisällöltään uudelle sisukkaalle pikkutyypille. Tälläkin hetkellä jännitämme, milloin saamme iloisia uutisia haikaran vierailusta. 💜

Uusi toimitusjohtajamme: ”Työssäni on kaksi ykkösasiaa: henkilöstö ja asiakkaat”

Helmikuussa meillä oli ilo ilmoittaa, että toimitusjohtajahakumme oli tuottanut tulosta ja uudeksi toimariksemme oli nimitetty Mikko Myllys. Viimeisen parin kuukauden aikana Mikosta on tullut tuttu kasvo meille funidatalaisille, sillä hänet löytää usein Pitäjänmäen toimistoltamme. Meidän lisäksemme hän on ehtinyt tutustua asiakkaisiimme. Istahdimme juttelemaan Mikon kanssa siitä, mikä innosti häntä hakemaan meille ja mikä hänelle on […]

Takaisin

Helmikuussa meillä oli ilo ilmoittaa, että toimitusjohtajahakumme oli tuottanut tulosta ja uudeksi toimariksemme oli nimitetty Mikko Myllys. Viimeisen parin kuukauden aikana Mikosta on tullut tuttu kasvo meille funidatalaisille, sillä hänet löytää usein Pitäjänmäen toimistoltamme. Meidän lisäksemme hän on ehtinyt tutustua asiakkaisiimme. Istahdimme juttelemaan Mikon kanssa siitä, mikä innosti häntä hakemaan meille ja mikä hänelle on työssään erityisen tärkeää.

Hei Mikko! Kiva, kun lähdit haastateltavaksi. Kerro hieman itsestäsi.

Olen pitkän linjan ICT-alan ammattilainen. Työskentelin 15 vuotta Innofactor Oyj:llä, joka on neljässä Pohjoismaassa toimiva ICT-alan pörssiyhtiö. Olin Suomen johtoryhmässä ja johdin yksikköä, joka vastasi Innofactorin omiin tuotteisiin ja räätälöityihin ratkaisuihin perustuvasta liiketoiminnasta. Pari vuotta sitten huomasin haluavani kokeilla jotain uutta, joten hyppäsin pois Innofactorilta keväällä 2021 ja perustin siirtymäajaksi oman konsulttiyhtiön. Ennen Funidatalle siirtymistäni tein vajaan vuoden verran muun muassa strategiakonsultointia korkeakouluasiakkaille.

Kotona Kannelmäessä teologian tohtoriksi väitellyt vaimo ja kaksi alakouluikäistä lasta pitävät arkeni sopivalla tavalla kiireisenä. Perhe auttaa minua pitämään jalat mukavasti maassa arkielämässä.

Mikä sai sinut hakemaan toimariksemme?

Tiesin konsultoinnin olevan välivaihe ja selailin siinä samalla toimitusjohtaja- ja johtoryhmäpositioita, joita esimerkiksi LinkedInistä löytyi. Törmäsin Funidatan työpaikkailmoitukseen, joka erottui hienosti edukseen – kyseessä ei ollut tyypillinen toimitusjohtajan rekryilmoitus. Funidata oli minulle jonkin verran tuttu jo entuudestaan, ja aloin tutustua tarkemmin sen nettisivuihin. Sivut loivat kuvan matalan hierarkian itseohjautuvasta asiantuntijaorganisaatiosta, jossa asioita tehdään isolla kunnianhimolla unohtamatta sitä, että työpaikalla saa ja voi viihtyä. Nämä ajatukset innostivat minua kirjoittamaan työhakemuksen.

Vastasiko mielikuvasi Funidatasta todellisuutta? Onko jokin yllättänyt sinut?

Todellisuus on vastannut mielikuvia, jotka sain tutustuessani Funidataan sekä keskustellessani rekrykonsultin ja hallituksen työryhmän kanssa. Positiivinen tunteeni Funidatasta voimistui sitä enemmän, mitä pidemmälle rekryprosessissa mentiin. Työt aloitettuani intoni on kasvanut jatkuvasti. Niin Pitäjänmäellä, Tampereella kuin etänä työskentelyilmapiirimme on hyvällä tavalla rento ja naurava. Viihdyn toimistollamme, jossa tutustuu hyvin uusiin ihmisiin.

Olen positiivisesti yllättynyt ja ylpeä siitä, millainen asiantuntemus taloomme on kertynyt. Asiantuntijoidemme osaaminen on aidosti korkeatasoista, ja mikä tahansa suomalainen IT-firma olisi siitä ylpeä. Samaten jokainen funidatalainen voi olla ylpeä siitä työstä, mitä teemme suomalaisen korkeakoulutuksen ja sivistyksen eteen.

Uusi toimitusjohtajamme Mikko Myllys Toimarimme Mikko Myllys on viihtynyt Funidatalla ja pitää ykkösprioriteetteinaan henkilöstöä ja asiakkaita.

Mikä on sinulle työssäsi erityisen tärkeää?

Työssäni on kaksi ykkösasiaa: Funidatan henkilöstö ja sen asiakkaat.

Johdon tärkein tehtävä on luoda asiantuntijatyölle edellytyksiä ja mahdollistaa niitä. Edellytysten luominen lähtee monista erilaisista asioista, kuten toimivista prosesseista, hyvästä työympäristöstä ja etätyökäytännöistä sekä siitä, että käytännöt todella soveltuvat siihen, mitä meillä tehdään. On myös olennaista, että yrityksellä on strategia, joka on viestitty henkilöstölle – ja Funidatan tapauksessa strategia pitää työstää, jotta siitä voidaan viestiä henkilöstölle, asiakkaille ja omistajille.

Ajattelen, että Funidatan toimitusjohtajan tehtävä on erityisesti toimia henkilöstön ja asiakkaiden rajapinnassa ja välittää viestejä, tarpeita ja toiveita puolin ja toisin. Asiakkaiden kanssa onkin ollut mukavaa käydä keskusteluja! Viimeisen kuukauden aikana olen kokoustanut heidän kanssaan useampana kertana viikossa, joten olen päässyt tutustumaan heihin paremmin. Vaikka korkeakoulut ovat minulle toimintaympäristönä tuttuja aiemmasta työstäni ja ylioppilaskuntatoiminnasta, on näkökulmani niihin nyt Funidatan vinkkelistä erilainen.

Millaisena Funidatan tulevaisuus sinulle näyttäytyy?

Funidata on noudattanut luonnollista kehityskaarta toiminnassa, jossa tehdään tyhjästä iso tuote, kuten Sisu. Nyt olemme tuotantokäytön jälkeisessä lisäkehitysvaiheessa, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen?

Uskon, että asiakkaamme haluavat meiltä muutakin kuin Sisun ylläpitoa ja jatkokehitystä. Koska heillä on yhteistyöhalua ja tarpeita esimerkiksi opetukseen liittyvän ICT-kehittämisen saralla, ei uusien yhteistyörakenteiden luominen ole järkevää, kun Funidata on olemassa. Tässä kohtaa on tärkeää, että käymme asiakkaidemme kanssa yhteistä keskustelua siitä, mitä he meiltä toivovat esimerkiksi tulevien viiden vuoden aikana. Sen jälkeen voimme henkilöstön, johdon ja hallituksen kanssa työstää yhdessä strategiaamme ja sitä, miten lähdemme toteuttamaan asiakkaidemme tahtoa.

Kiitos juttutuokiosta! Lopetetaan vapaa-ajan tunnelmiin: miten rentoudut?

Perheeni on keskeisessä asemassa vapaa-ajallani. Kesäisin tykkäämme patikoida – oli kyseessä sitten Nuuksio tai jokin muu kansallispuisto Etelä-Suomessa tai Lapissa. Siksi löydämme itsemme usein metsästä kesäviikonloppuisin. Ylipäätään muussa kuin työ- ja kotiympäristössä vietetty aika on toimiva tapa rentoutua. Lisäksi harrastukset, kuten lautapelit perheen ja ystävien kanssa, ovat lähellä sydäntäni.

Mikko Myllys aloittaa Funidatan toimitusjohtajana 1.3.

Ilmoitimme viime vuoden lopulla etsivämme uutta toimitusjohtajaa ja voimme nyt ilolla kertoa, että Funidata Oy:n hallitus on nimittänyt yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Mikko Myllyksen, joka aloittaa tehtävässään 1.3.2022. Hänellä on pitkä kokemus ohjelmistotuotteisiin ja asiakaskohtaisiin ratkaisuihin keskittyvän liiketoiminnan johtamisesta sekä vahvasta läsnäolosta asiakasrajapinnassa. Suomalainen korkeakoulukenttä ja muut julkisen hallinnon asiakkuudet ovat Myllykselle entuudestaan tuttuja. Myllys on […]

Takaisin

Ilmoitimme viime vuoden lopulla etsivämme uutta toimitusjohtajaa ja voimme nyt ilolla kertoa, että Funidata Oy:n hallitus on nimittänyt yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Mikko Myllyksen, joka aloittaa tehtävässään 1.3.2022. Hänellä on pitkä kokemus ohjelmistotuotteisiin ja asiakaskohtaisiin ratkaisuihin keskittyvän liiketoiminnan johtamisesta sekä vahvasta läsnäolosta asiakasrajapinnassa. Suomalainen korkeakoulukenttä ja muut julkisen hallinnon asiakkuudet ovat Myllykselle entuudestaan tuttuja. Myllys on toiminut aiemmin Innofactor Oyj:n Suomen johtoryhmässä ja siirtyy nyt Funidatan toimitusjohtajaksi strategiakonsultin tehtävistä Sprout Consulting Oy:stä.

”Funidata on hieno yhtiö, joka tarjoaa jatkuvasti kehittyviä opiskelun ja opetuksen palveluita suomalaisille korkeakouluille. Se tekee tärkeää työtä suomalaisen sivistyksen hyväksi”, toteaa Myllys. ”Odotan innolla pian alkavaa yhteistyötä omistaja-asiakkaiden, yrityksen kumppanien sekä sitoutuneen ja ammattitaitoisen henkilöstön kanssa!”

Funidataa yrityksen perustamisvuodesta 2016 alkaen Unigrafia Oy:n toimitusjohtajuuden ohella johtanut Mika Peura keskittyy 28.2. jälkeen täysiaikaisesti Helsingin yliopiston konserniyhtiön Unigrafian sekä sen tytäryhtiön Nollanollasata Oy:n johtamiseen. Unigrafia on oppimisen, tutkimuksen ja viestinnän audiovisuaalisten sekä digitaalisten palvelujen tuottaja.

Lisätietoja:
Mika Peura
Puh. 040 438 0797

Mikko Myllys
Puh. 050 414 3283

Etsimme uutta toimaria – Funidata vahvistaa johtamistaan

Kun Funidata perustettiin vuonna 2016, on toimitusjohtajanamme toiminut oman toimensa ohella Unigrafia Oy:n tj Mika Peura. Jatkossa Mika pääsee keskittymään pelkästään Unigrafian ja sen tytäryhtiö Nollanollasadan luotsaamiseen, mikä tarkoittaa sitä, että etsimme uutta toimaria. Mika jatkaa meidän toimitusjohtajana siihen saakka, kunnes löydämme uuden sisukkaan ja rohkean kapteenin. Päätuotteemme Sisu on asiakaskorkeakouluissamme masterkäytössä ja siirrymme kohti […]

Takaisin

Kun Funidata perustettiin vuonna 2016, on toimitusjohtajanamme toiminut oman toimensa ohella Unigrafia Oy:n tj Mika Peura. Jatkossa Mika pääsee keskittymään pelkästään Unigrafian ja sen tytäryhtiö Nollanollasadan luotsaamiseen, mikä tarkoittaa sitä, että etsimme uutta toimaria. Mika jatkaa meidän toimitusjohtajana siihen saakka, kunnes löydämme uuden sisukkaan ja rohkean kapteenin.

Päätuotteemme Sisu on asiakaskorkeakouluissamme masterkäytössä ja siirrymme kohti uutta aikakautta, jossa henkilöstömme määrä kasvaa vauhdilla ja avaamme uusia toimipisteitä. Tarvitsemme toimitusjohtajan, joka keskittyy vain ja ainoastaan meihin. Etsimme siis nyt uutta toimaria, tositarkoituksella.

Tähän olemme tottuneet eli mitä toivomme uudelta toimarilta:

  • Sinulla on hyvä huumorintaju ja koet omaksesi meidän rennon tekemisen kulttuurin
  • Osallistut innolla Kimble-mestaruusotteluun työntekijöiden kanssa
  • Osallistut etunenässä kaikkiin mahdollisiin haasteisiin kuten miljoonan askeleen kävelyhaasteeseen ja otat myös itsestäsi valokuvia
  • Lähdet mielelläsi lounasaikaan lenkille työntekijöiden kanssa ja siirrät myös kokouksiasi tämän vuoksi

Arvostamme rohkeaa ja ihmiskeskeistä tekemistä, jolle Funidatan me-hengen ylläpitäminen on tärkeää. Päivittäisessä tekemisessä myös asiakkaiden tulee olla ykkösiä. Virallisemmat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen ja hakuohjeet löydät täältä.

”Kun yhdistetään Suomen parhaat opintoasioiden asiantuntijat ja sovelluskehittäjät, syntyy jotain ainutlaatuista. On ollut ilo sekä rakentaa että johtaa tätä tiimiä.”, Mika kertoo.

Mikäli sinä haluat olla mukana jossain ainutlaatuisessa, hae meille toimariksi!

Lisätietoa tehtävästä antaa Mercuri Urvalin konsultti Lassi Välimäki puh. 040 514 9778.

Automaation taso yllätti Tommin – DevOps pyrkii manuaalisen työn minimointiin

Tommi on ollut DevOps-hommissa Funidatan infratiimissä muutaman kuukauden. Tiimin tärkeimpänä tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmatilanteiden syntymistä, jotta asiakkaillamme on koko ajan toimiva palvelu käytössä. Kyselimme Tommilta ensimmäisten kuukausien fiiliksiä ja hänen ajatuksiaan DevOps-työstä. Moi Tommi, kuka olet ja mistä tulet? Olen Tommi, kotoisin Seinäjoelta ja muuttanut urheilun sekä koulun perässä pääkaupunkiseudulle noin yhdeksän vuotta sitten. Valmistuin […]

Takaisin

Tommi on ollut DevOps-hommissa Funidatan infratiimissä muutaman kuukauden. Tiimin tärkeimpänä tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmatilanteiden syntymistä, jotta asiakkaillamme on koko ajan toimiva palvelu käytössä. Kyselimme Tommilta ensimmäisten kuukausien fiiliksiä ja hänen ajatuksiaan DevOps-työstä.

Moi Tommi, kuka olet ja mistä tulet?

Olen Tommi, kotoisin Seinäjoelta ja muuttanut urheilun sekä koulun perässä pääkaupunkiseudulle noin yhdeksän vuotta sitten. Valmistuin alkuvuodesta Aalto-yliopistosta tietotekniikan diplomi-insinööriksi ja aloitin elokuussa Funidatalla DevOps-hommissa infra-tiimissä. Vapaa-ajalla tykkään rakentaa ja parhaillaan onkin remppaprojekti menossa. Käsillä tekeminen on hyvää vaihtelua aivotyöhön.

Mitä DevOps-työnkuvaan kuuluu Funidatalla?

Olemme tehneet työmme hyvin, kun kukaan ei huomaa mitään ja kaikki toimii. DevOps on kohtuullisen uusi termi IT-alalla eikä sen kirjallinen määritelmä ole vielä täysin yksiselitteinen. Idea taustalla on kuitenkin aina sama: poistetaan vanhan ajan siiloajattelua kehityksen ja ylläpidon välillä ja samalla pyritään automatisoimaan ylläpidollisia töitä.

Teemme tosi paljon yhteistyötä kehittäjiemme kanssa, autamme kehitysympäristöjen ylläpidossa ja kehitämme myös automaattiset testauspipelinet. Jos esimerkiksi tuotannossa ilmenee bugeja, ovat ne kehittäjien lisäksi meidän työpöydillämme eli olemme myös kehityksessä mukana. Vaikka meidän tiimimme nimi on infra, poikkeaa se vanhasta infra-tiimiajattelusta DevOpsin verran. Lähinnä se tarkoittaa sitä, että pyrimme minimoimaan kaiken manuaalisen työn. Sitä voisi kuvailla jopa siten, että pyrimme saamaan itsemme työttömiksi.

Tuotantopäivitykset tapahtuvat viideltä, mutta muutoin emme tee ns. toimistotyöajan ulkopuolista työtä emmekä myöskään päivystä kellon ympäri. Pyrimme myös siihen, että järjestelmä osaisi selviytyä arvaamattomista ongelmista itsestään.

Olet ollut pari kuukautta Funidatalla, mikä yllätti eniten?

Ehdottomasti Sisun koko ja automatisointi. Kun aiemmin käytin Sisua opiskelijana, ymmärsin, että siellä on varmasti paljon kaikkia tietokantajuttuja, mutta kokonaisuus hahmottui vasta paremmin aloittaessani täällä. Se, että näin isossa järjestelmässä on kaikki niin pitkälle automatisoitu, on wow, tosi hieno juttu! Korkealla tasolla nämä eivät ole yleensä kauhean monimutkaisia tai vaikeita, mutta käytännössä tämän kokoisen järjestelmän automaatiota näkee harvoin. Näin ison järjestelmän automatisointi tähän pisteeseen yllätti, vaikka tavallaan osasin odottaa sitä.

DevOpsiin liittyy vahvasti infrastructure as a code eli tehdään infrasta koodia. Meillä konfiguraation hallinta liittyy olennaisesti tuohon eli määrittelemme infran ja konfiguraation koodina. Käytännössä meillä on kaikki määritelty koodiksi. Kun kaikki on koodissa, niitä voi ajaa tietyillä työkaluilla ja hallita myöskin automaattisesti. Meillä pyörii AWS:ssä virtuaalikoneilla kontteja ja voimme yhdellä komennolla sanoa, että nyt haluamme Sisun testiympäristöön näin monta konttia tälle virtuaalikoneelle ja sitten se tekee ne. Jokainen käyttämämme palvelin/virtuaalikone/palvelu provisioidaan ja/tai konfiguroidaan käyttämällä Terraformia sekä Ansiblea. Suurimpaan osaan tarpeitamme käytämme AWS:n eri palveluita kuten EC2, RDS ja VPC.

DevOps-tiimin Tommi

DevOps-tiimin Tommi yllättyi Sisun laajuudesta ja automaation tasosta.

Mikä on DevOpsin tarkoitus ja mitä tällä kaikella tavoitellaan?

Tässä tiimissä ja roolissa tärkein tavoite ja pyrkimys on, että asiakkaillamme on koko ajan toimiva palvelu käytössä. Hoidamme järjestelmäpäivityksiä säännöllisesti ja päivitämme myös Sisun versioita. Monitoroinnin avulla huomaamme mahdolliset ongelmat järjestelmässä tai sovelluksessa ja reagoimme siihen joko itse tai pohdimme kehittäjien kanssa mitä sille voisi tehdä ja ettei se toistuisi uudelleen. Kehitämme siis itse palvelua, mutta myös infrastruktuuria siten, että palvelu pysyy käytettävänä varmemmin. Tavoitteena on pitää Sisu stabiilina.

Mietimme, voisiko esimerkiksi automaattista testausta saada nopeammaksi, voisiko sitä optimoida ajon kautta, voiko jotain testejä ajaa rinnakkain tai voiko niille provisioida lisää resursseja. Autamme myös Sisun kehittäjiä tekemään laadukkaampaa työtä nopeammin. Ylläpidämme tarvittavia kehitysympäristöjä ja voimme esimerkiksi kehittää testausautomaatiota nopeammaksi rinnakkaisajon tai vain optimoinnin kautta. Näin kehittäjät saavat nopeammin palautetta tekemistään muutoksista ja tiedon siitä, onko muutoksissa mahdollisia bugeja.

Mitä meillä on mielestäsi tehty hyvin?

Ylipäätään se, että aivan kaikkia ympäristöjä hallinnoidaan automaattisesti. Vaikka Sisu on tosi iso ja on paljon kaikkea, josta en vielä tiedä yhtään mitään, niin sen kaiken automatisointi on iso juttu. Myöskin se, että koodi on pysynyt ylläpidettävänä, kertoo paljon laadukkaasta työstä. Koen, että on tehty järkeviä ja hyviä teknologiavalintoja, joissa maturiteettitaso on kohtuullinen. Teknologiat ovat laajasti käytössä ja niille löytyy laaja yhteisön tuki.

Verkkotason jutut ovat mallikkaasti hoidettu. Jokainen Sisua käyttävä korkeakoulu on eriytetty palvelin- ja verkkotasolla, mikä on ennen kaikkea tietoturvasyistä hyvä asia. Olemme suojautuneet hyvin verkkotasolla ja kaikki on tehty automatisoidusti. Jos mukaan tulee uusi korkeakoulu, meillä on paljon valmista konfigurointia, jota voidaan suoraan hyödyntää. Tämä mahdollistaa korkeakoulujen lisäämiseen infraamme kivuttomasti säilyttäen silti turvallisuuden.

Millaisia kehityskohteita löydät meidän DevOps-toiminnastamme?

Sisu ei skaalaudu automaattisesti kuormituksen mukaan. Eli jos yhtäkkiä tulee merkittävän suuri käyttäjäpiikki, täytyy skaalaus toistaiseksi tehdä manuaalisesti. Sekin tosin on automatisoitu jo hyvin pitkälle eikä vaadi kuin yhden rivin muutoksen. Sisulla on sen verran resursseja, että missään normaalitilanteessa se ei mene nurin tai ole saavuttamattomissa. Automaattinen skaalautuminen ei ole ongelma, koska esimerkiksi opetukseen ilmoittautumiset eivät mene Sisussa nopeusjärjestyksessä, joten merkittäviä käyttäjäryntäyksiä ei edes pitäisi tulla.

Mitä merkitystä tällä kaikella on loppukäyttäjälle?

Tietysti ylipäätään se, että järjestelmä on käytössä, saatavilla ja tietoturvallinen käyttää. Tuemme kehittäjiä, jotta saamme tuotannossa ilmeneviä mahdollisia bugeja korjattua nopeammin, jotta loppukäyttäjillä on toimivampi järjestelmä ja vasteaika olisi nopeampi. DevOpsissa näihin kaikkiin voi vaikuttaa.

Mikä on parasta Funidatalla?

Olen ennen ajatellut, että töihin mennään vaan tekemään töitä. Onkin ollut tosi mageeta löytää tällainen työpaikka, jossa asiantunteva porukka yhdistyy yhteisölliseksi kokonaisuudeksi. Täällä on mukava ja lämmin yhteisö, johon on päässyt hyvin myös etänä sopeutumaan. Lisäksi Slackissä käytetään emojeja tosi paljon ja niiden käyttö on tosi nokkelaa. Ajattelin, että ei vitsi tämä on siistiä!

Funidatalaisten uusi normaali

Ennen koronapandemiaa vietimme työpäivämme lähinnä toimistolla ja käytävillä kävi kova puheensorina. Työskentelimme ainoastaan satunnaisesti kotoa tai muualta käsin, mutta etätyöpäivien kokonaismäärä oli silti pienehkö. Etätyösuosituksen myötä tapamme tehdä töitä niin yksin kuin yhdessä muuttui, vaikka palaverien siirtäminen Teamsiin kävikin helposti. Myös iltapäivän kahvitauot vaihtuivat tietovisaan Slackissa. Lisäksi perustimme kirjakerhon ja haastoimme toisiamme kyykkäämään ja lankuttamaan. […]

Takaisin

Ennen koronapandemiaa vietimme työpäivämme lähinnä toimistolla ja käytävillä kävi kova puheensorina. Työskentelimme ainoastaan satunnaisesti kotoa tai muualta käsin, mutta etätyöpäivien kokonaismäärä oli silti pienehkö. Etätyösuosituksen myötä tapamme tehdä töitä niin yksin kuin yhdessä muuttui, vaikka palaverien siirtäminen Teamsiin kävikin helposti. Myös iltapäivän kahvitauot vaihtuivat tietovisaan Slackissa. Lisäksi perustimme kirjakerhon ja haastoimme toisiamme kyykkäämään ja lankuttamaan.

Tiimit päättävät vapaasti, missä läppärit avataan

Alkukesästä kokoonnuimme yhdessä Teamsiin työstämään ajatuksia siitä, mitä toivomme uuden normaalin työympäristöltä. Jatkuisiko etätyöskentely ja missä määrin? Ryhmäkeskusteluissa nyökyttelimme yhteisesti esiin nousseille ajatuksille työskentelypaikan valinnan joustavuudesta ja yhdessä sovittavista käytännöistä. Ei väliä oletko kotona, toimistolla, mökillä tai naapurin olohuoneessa, pääasia ettei se haittaa omaa tai tiimin työskentelyä. Tärkeintä on keskinäinen luottamus, jotta homma pelittää.

Näiden fiilisten pohjalta lähdimme rohkeasti rakentamaan uutta hybridityön mallia. Haluamme, että jokainen voi luoda itselleen ja tiimilleen sopivaa Funidata-arkea ja että yhteinen tekemisen meininki säilyy. Niinpä toimistopäivistä sovitaan kunkin tiimin kesken niin kuin tiimin jäsenet sen parhaaksi näkevät töiden sujumisen vinkkelistä. Jos yksi on kotona ja muut tiimistä toimistolla, ei se tietenkään haittaa. Pääasia on, että hommat etenevät ketterästi. Kunhan koronatilanne sen sallii, toivomme näkevämme toisiamme joustavasti toimistolla pari kertaa viikossa. Siten voisimme paremmin nauttia yhdessäolosta ja pitää yllä funidatalaista henkeä.

Tulemme siis jatkossakin olemaan paljon kotikonttorilla. Haluamme, että kaikilla on mukavat oltavat kotonakin ja tarjoamme etätyöskentelyä varten siihen tarvittavat pelit ja vehkeet. Saimme itse valita mieluisat työvälineet ergonomisesta hiirestä sähköpöytään. Ihanaa, että kotitoimiston arki helpottuu ja pääsemme eroon huterista kirjapinoista läppärin alla!

Toimistolla on kiva olla myös työajan ulkopuolella

Lisääntyvä etätyö muuttaa toimistomme maisemaa: emme palaakaan aikaan, jossa kaikki kuhisevat toimistolla. Olemme kasvaneet pandemian aikana suuresti, joten hulina olisikin kova! Helsingin pääkallopaikkamme muutti uusiin tiloihin vuoden alussa ja on saanut pirteän ilmeen. Meille on tärkeää, että toimistolta löytyy erilaisia työpisteitä, joihin voi vetäytyä suunnittelemaan tai rentoutumaan. Näemme toimistomme paikkana, jossa päivitetään sosiaalisia siteitä, opitaan jatkuvasti uutta ja toimitaan yhdessä niin työ- kuin vapaa-ajan puuhissa.

Haluamme tilojen mahdollistavan erilaisia kohtaamisia nopeasta jutustelusta rauhalliseen ajatusten vaihtoon. Panostamme siihen, että myös etänä työskentelevät sisukkaat tyypit pääsevät osallistumaan toimiston elämään teknologian avulla. Toimistolle saa myös jäädä työpäivän jälkeen, ja siellä varmasti tullaankin tulevaisuudessa kokoontumaan yhteen lautapelin tai leffan äärelle.

Kun työskennellään pelkästään etänä, menee välillä pitkiä aikoja näkemättä työkavereita, jolloin kuulumisia ei välttämättä tule vaihdettua yhtä luonnollisesti kuin toimiston käytävillä. Muistetaan pandemian jälkeisessäkin maailmassa pitää toisistamme huolta ja kysyä kuulumisia, tehtiin töitä sitten toimistolta, kotoa, mökiltä tai milloin mistäkin. 💜