Blogi ja uutiset

Takaisin
2.12.2020

Käytettävyys on koko tiimin asia

Käytettävyys on monen asian summa, sillä järjestelmä ja sen käyttökokemus muodostuvat paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin loppukäyttäjille näkyvästä käyttöliittymästä. Sisun käytettävyys vaatii panostusta niin eri osa-alueiden asiantuntijoilta kuin asiakkailta ja loppukäyttäjiltä. Kehittämiseen osallistuu siis koko tiimi, mutta mitä kaikkea näin suuri prosessi pitääkään sisällään?

Asiantuntijat ja suunnittelijat tarkentavat käyttäjätarvetta

Käytettävyyden taustalla on selkeä ymmärrys käyttäjätarpeesta. Kehitysprosessi käynnistyy Funidatalla, kun asiakas ilmoittaa meille toiveen uudesta toiminnollisuudesta. Jotta asiakkaan toive voidaan toteuttaa, sitä on pyrittävä ymmärtämään syvällisesti: miksi asiakas pyytää meiltä juuri tätä tiettyä asiaa? Mitä asiakas haluaa saada aikaan ja mitä hänen pitää pystyä tekemään järjestelmässä saavuttaakseen tavoitteensa? Sisun asiantuntijat, UX-suunnittelijat ja asiakkaat lähtevät yhdessä ratkomaan tätä pähkinää tilanteeseen sopivilla menetelmillä. On turha rakentaa tottumuksesta kirjahyllyä tietokirjojen säilyttämiseen, jos kaikki kirjojen sisältö on siirretty pilvipalveluun. Siksi käyttäjätarpeen todellinen määritys vaatii avointa yhteistyötä ja valmiutta kysyä yhä uudelleen miksi, miksi ja vielä kerran miksi.

Eri tiimien osaaminen yhdistyy suunnittelussa

Kun käyttäjätarpeesta on saatu muodostettua käsitys, UI/UX-suunnittelijat alkavat suunnitella keinoja vastata tarpeeseen järjestelmässä yhdessä muun tiimin kanssa. Suunnittelu on iteratiivista ja sen aikana syntyy eri ratkaisuvaihtoehtoja, joita käydään läpi asiantuntijoiden, kehittäjien ja ohjelmistoarkkitehtien kanssa. Loppukäyttäjiä pyritään osallistamaan prosessiin mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi käyttäjätarvetta tarkentavilla haastatteluilla ja kyselyillä.

Suunnittelussa on huomioitava valtava kirjo asioita Sisun arkkitehtuurin yhtenäisyydestä ja eri komponenttien toimivuudesta aina käyttöliittymätekstien selkeyteen. Varsinaisten ydintoimintojen lisäksi mahdollisten poikkeustilanteiden hallinnalle on annettava mietintäaikaa. Esimerkiksi virhetilanteiden kuvaustekstejä tulee pohtia, jotta käyttäjä löytää tarvittaessa keinot virhetilanteen korjaamiseen. Käytettävyydessä on otettava huomioon myös järjestelmän suorituskyky, jossa sovelluskehittäjien lisäksi infrastruktuuria hoitavilla DevOps-asiantuntijoilla on tärkeä rooli. Suorituskyky pyritään huomioimaan sovelluskehityksen eri vaiheissa, minkä lisäksi taustajärjestelmän nopea reagointi käyttäjän pyyntöön vaikuttaa merkittävästi käyttökokemukseen.

Kokonaiskäytettävyyteen vaikuttavat myös monet muut loppukäyttäjille näkymättömiksi jäävät asiat, kuten Angular-ohjelmistokehyksen päivittäminen uusimpaan versioon aina kun sellainen ilmestyy. Angularin mukana päivitetään siihen läheisesti liittyvät muut kirjastot, kuten NG Bootstrap. Yleensä uudemmissa versioissa tulee mukana muun muassa suorituskykyparannuksia, jolloin niissä voidaan korjata aiemmin ilmenneitä käytettävyyspuutteita. Aiemmissa blogikirjoituksissamme pääsee kurkistamaan, kuinka Sisu päivitettiin vanhemmasta AngularJS-ohjelmistokehyksestä uuteen Angulariin. Sovelluskehittäjämme Harri ja käyttöliittymäkehittäjämme Tiia jakavat teksteissä ajatuksiaan käyttöliittymäpäivityksen aloituksesta, komponenttikirjastojen päivityksestä ja päivitettyjen käyttöliittymäkirjastojen tyylittelystä.

Palaute ja käytettävyystestaus tukevat UI/UX-suunnittelijan työtä

Palaute, keskustelut asiakkaiden ja loppukäyttäjien kanssa sekä käytettävyystestaus näyttelevät keskeisiä rooleja käytettävyyden näkökulmasta. UI/UX-suunnittelijat käyvät mahdollisuuksien mukaan läpi kehitettävään toiminnollisuuteen liittyvää palautetta ja pyrkivät huomioimaan sen suunnittelussa. Käytettävyystestaus puolestaan antaa arvokasta tietoa käyttäjien toiminnasta ja muun muassa tilanteista, joissa järjestelmä ei onnistukaan auttamaan heitä saavuttamaan tavoitteitaan. Sisun käytettävyystestaukseen tutustutaan tarkemmin aiemmassa blogikirjoituksessamme. Testauksen tulokset käydään yhteisesti läpi Sisun koko kehitystiimille.

Testaajat varmistavat laadun

Ennen kuin uudet toiminnollisuudet asennetaan loppukäyttäjille, on laadunvarmistuksen aika. Käytettävyysongelmat on usein helpompi huomata, kun uutta toiminnollisuutta käy läpi alusta loppuun ympäröivän järjestelmän osana. Laadunvarmistuksen eli testaajien rooli on uniikki käytettävyyden kannalta, sillä heillä on parempi mahdollisuus huomata asioita, joille suunnittelussa mukana olleet ovat voineet sokeutua tai jotka voivat olla loppukäyttäjälle vaikeasti ymmärrettäviä verrattuna ympäröiviin toiminnollisuuksiin. Laadunvarmistus on olennaista myös epätavallisten käyttäjäpolkujen etsimisessä ja testaamisessa, joita on tärkeä havainnoida siksi, että loppukäyttäjätkin liikkuvat järjestelmässä eri tavoin. Jos laadunvarmistuksessa törmätään käytettävyyteen tai toiminnollisuuksien validaatioon liittyviin ongelmiin, testaajat keskustelevat kehittäjien, suunnittelijoiden ja tuoteomistajien kanssa mahdollisista ratkaisuista ja siitä, pitääkö toiminnollisuus palauttaa suunnittelijoille tai kehitykseen.

Asiantuntijat asiakkaiden tukena

Ennen kuin isoja, uusia toiminnollisuuksia asennetaan loppukäyttäjille, niitä testataan vielä asiakaskorkeakouluissa. Asiakasrajapinnassa työskentelevät asiantuntijat tukevat asiakkaita toiminnollisuuksien käytössä niin testauksen aikana kuin sen jälkeen. He tekevät tärkeää työtä jo kehityksen aikana järjestämällä demotilaisuuksia ja koulutuksia tulevista toiminnollisuuksista. Tiimin antamalla tuella on suuri merkitys kokonaiskäytettävyyteen.

Vaikka yksittäisellä työntekijällä olisi vahva visio ja paljon tietotaitoa käytettävyydestä, yksin on mahdotonta ottaa huomioon kaikkien kehityksen osa-alueiden haasteita ja vaatimuksia. Siksi paras mahdollinen lopputulos syntyy, kun puhalletaan yhteen hiileen ja hyödynnetään eri tiimien asiantuntijuutta läpi uuden toiminnollisuuden kehityskaaren.