Blogi ja uutiset

Takaisin
15.4.2020

Neljävuotias Funidata Oy – OTM-hankkeesta kasvavaksi palveluyhtiöksi

Vuonna 2008 opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnistettiin hanke, joka pyrki etsimään ratkaisua jo jonkin aikaa tiedossa olleeseen ongelmaan. Yliopistojen käytössä olevat opintohallinnon tietojärjestelmät kärsivät vanhentuneesta teknologiasta, toimittajavaikeuksista ja tietoyhteiskunnan luomista muutospaineista. Järjestelmät eivät enää pystyneet vastaamaan uudenlaisiin vaatimuksiin. Rahan ja resurssien puute ajoi hankkeen kuitenkin nopeasti umpikujaan. 

Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto päättivät kuitenkin jatkaa työtä. Tavoitteena oli saada yliopistojen käyttöön teknisesti moderni opetuksen, opiskelun ja opintohallinnon prosesseja tukeva järjestelmä. Markkinoilta ei löytynyt sopivia ja valmiita ratkaisuja, joten sellainen päätettiin rakentaa itse. Niinpä yliopistot käynnistivät Opintohallinnon tietojärjestelmien modernisointi (OTM) -hankkeen. 

Asiantuntijana ja tuoteomistajana Funidatalla työskentelevä Katja Arstio on ollut mukana hankkeen ensimetreiltä alkaen. – Kun minulta kysyttiin, kiinnostaisiko lähteä mukaan, vastasin kyllä, vaikka projekti kuulosti varsin massiiviselta. Onneksi en tiennyt, mihin lupauduin mukaan, Arstio naurahtaa seitsemän vuotta myöhemmin. 

Hankkeen siirtymistä yritysmuotoon suunniteltiin alusta asti, mutta Funidata Oy sai silti odottaa perustamistaan heinäkuuhun 2016 saakka. Yhtiön tavoitteeksi asetettiin yliopistojen tarpeille perustuvan opetuksen ja opiskelun kansallisen ydinjärjestelmän rakentaminen sekä edellytysten luominen korkeakoulujen väliselle opetusyhteistyölle. 

 

Kasvuyrityksen käytäntöjä rakentamassa 

Ensimmäiset koodirivit kirjoitettiin Viikissä, tietotekniikkakeskuksen kokoustilassa, jonne hankkeen tukikohta oli väliaikaisesti siirretty. Monen mutkan kautta päädyttiin lopulta Pitäjänmäkeen, Hiomotielle. Työntekijät siirtyivät yliopistoyhteisöistä yritykseen, jossa oli vain viisi työntekijää. – Se oli varmasti iso henkinen muutos monella, arvelee Funidatan asiakkuuspäällikkö Pekka Äikäs. – Työtä tekivät edelleen samat ihmiset, mutta yrityskulttuuri ja kaikki yrityksen pyörittämiseen liittyvät käytännöt piti luoda tyhjästä itse. 

– Ei ollut pelkästään kyse siitä, että kehitimme uutta tietojärjestelmää, muistelee Katja Arstio. – Yhtäkkiä pitikin selvittää, mistä tilataan tietokoneet, kuka hoitaa matkajärjestelyt, ja miten palkat maksetaan. Olimme onneksi kaikki teräväpäisiä naisia, jotka uskalsivat nostaa kissan pöydälle. Uusi toimitusjohtaja oli alussa varmasti ihmeissään kanssamme, sillä meillä oli vahvat näkemykset ja yliopistolaisille tyypillinen kriittinen mieli, nauraa Arstio.  

Syksyllä 2016 Funidata palkkasi ensimmäisen uuden työntekijän. – Se tuntui suurelta askeleelta oikeaan suuntaan, kertoo Pekka Äikäs.
– Samalla se oli vahva merkki siitä, että teemme oikeita asioita. Sittemmin henkilöstömäärä on viisinkertaistunut: vakituista väkeä on 24, ja parhaillaan haetaan kahta lisää. Tämä on ollut kehityspolku, jota en neljä vuotta sitten uskonut toteutuvaksi, sanoo Äikäs. Funidata on kasvanut pienestä yhtiöstä oikeaksi yritykseksi.
 

Kun yritys kasvaa, muuttuu myös tekemisen tapa. Katja Arstion mukaan alussa tuntui siltä, että kävelisi sumussa. – Mammutti oli silloin vielä pilkkomatta, eikä kukaan oikein tiennyt, mitä sille pitäisi tehdä, Arstio kertoo. – Vaikka vaikeita ja monimutkaisia juttuja on työpöydällä nytkin, usko tekemiseen on aivan eri tasolla. Sumu on hälvennyt ja näkyvyys erityisesti Sisuun on äärimmäisen kirkas. Yhteisönä ratkomme vastaan tulevia haasteita ihan eri tahdilla. 

Alkuvuodesta 2018 muodostettiin kehitys- ja sisältöasiantuntijatiimit, ja organisaatio alkoi vähitellen näyttää siltä, miltä yrityksessä kuuluukin. Samoihin aikoihin koottiin johtoryhmä, jossa vastuualueet olivat selkeät ja perustuivat pätevyyteen. Siihen saakka tehtäviä oli hoidettu oman työn ohella, periaatteella ‘se tekee, joka ehtii’. 

 

Tekemisen meininkiä ja ammattitaitoisia työkavereita 

Yhdessä rakennetusta työyhteisöstä muodostui avoin ja suorapuheinen. Rohkeus on tänäkin päivänä yksi Funidatan arvoista. – Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uskalletaan olla eri mieltä ja sanoa, jos jokin mättää, kertoo Pekka Äikäs. Kolmannes porukasta on toisen työnantajan leivissä, mutta kaikki ovat silti samalla puolella. – Arvostamme toisiamme ammattilaisina. Yhteinen päämäärä ja ammattitaitoiset kollegat tekevät vaativankin työn helpommaksi.   

Katja Arstio komppaa Äikästä. –Työ on haastavaa, mutta palkitsevaa. Jotain kertoo sekin, että me viisi, jotka olemme olleet mukana alusta asti, olemme täällä edelleen. Myös useampi konsultti on viihtynyt Funidatalla vuosia. Tietotaito, ymmärrys ja yhteinen muisti tukevat jokapäiväistä työtä, Arstio toteaa tyytyväisenä. 

Tekemisen meininki ja tahtotila on tosi vahva, lisää Inka Paukku, yksi Funidatan tuoteomistajista. – Parasta on välitön suhtautuminen sekä rento ilmapiiri. Aivot käyvät jatkuvasti kierroksilla, mutta onneksi osaamme myös rentoutua ja nauttia toistemme seurasta. Kahvitauolla saatetaan ryhtyä lankuttamaan ja työpäivän jälkeen pelataan biljardia. 

 

Järjestelmän kehittäjästä palveluyhtiöksi 

Neljä vuotta sitten osakkaita oli kolme. Nyt Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston lisäksi mukana ovat Jyväskylä, Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot sekä Hanken. – Osakkaiden määrän tuplaantuminen kertoo siitä, että meihin uskotaan ja luotetaan, sanoo Äikäs. – Syksyllä 2019 Jyväskylän yliopisto aloitti Sisun laajan tuotantokäytön. Se osoitti yhtiölle, että pitkällä kehitystyöllä on todellista merkitystä. 

Tulevaisuudessa siintää jo seuraava suurempi virstanpylväs, kun sekä Tampereen että Lappeenrannan yliopistot ottavat Sisun pääjärjestelmäkseen. Tampereella siirrytään kahden yliopiston järjestelmästä yhteen yhteiseen, ja se tuo väistämättä uusia haasteita, joihin valmistaudutaan parhaillaan. 

Myös toisenlainen murroskohta on näköpiirissä. Tähän asti Funidata on kehittänyt kaikin liikenevin voimin Sisua. Nyt on aika ottaa seuraava askel ja kysyä millaisille lisäpalveluille, teknisille tukimuodoille ja koulutuksille on tarvetta, ja miten näitä uusia ratkaisuja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa.

Katseen kääntäminen tuotteesta asiakkaisiin muuttaa toimintaa seuraavien vuosien aikana. Sisun kehittäminen jatkuu, mutta sen rinnalle rakennetaan palvelukerros, joka auttaa asiakkaita onnistumaan vieläkin paremmin tulevaisuudessa. Muutos on suuri, mutta se tuo mukanaan paljon hyvää.