Aivan kuin timantit, myös Sisu vaatii loistaakseen useita hiontakertoja. Uuden toiminnon suunnittelu ja toteuttaminen ei ole nopea prosessi, eikä aina edes suoraviivainen. Sisun kehityksessä muutettiin hiljattain käyttöliittymäsuunnittelun prosessia, jonka seurauksena tyylien suunnittelijat ja toteuttajat tekevät aiempaa enemmän yhteistyötä. Useimmiten yhteistyö on käyttöliittymäkuvien läpikäyntiä ja käyttäjäflown suunnittelua – ideoita ja toteutustapoja pallotellaan vapaasti parhaan lopputuloksen löytämiseksi.

Sisun käyttöliittymää suunniteltaessa törmää välillä haasteisiin, sillä suunniteltavaan toimintoon liittyvät polut ovat pitkiä ja näytettävää informaatiota on paljon.

Sommittelun ja kauniin ulkoasun miettiminen on merkittävä ja näkyvä osa käyttöliittymäsuunnittelua, mutta niiden lisäksi Sisussa halutaan panostaa erityisesti myös käytettävyyteen.

Käytettävyyden parantamiseksi tehdään jatkuvaa kehitystyötä, ja tiiviimpi yhteistyö suunnittelijoiden ja kehittäjien välillä on ollut tässäkin kohtaa hedelmällistä.

Kun käyttöliittymäsuunnitelma lopulta on valmis, päätyy se kehittäjille, jotka rakentavat uuden toiminnon käyttöliittymäkuvien mukaiseen muotoon. Kehittäjien jäljiltä timantit, eli uudet toiminnollisuudet, voivat olla ulkoasultaan joko täysin raakoja tai kulmistaan hioutuneita – toiminnoiltaan kuitenkin jo päteviä. Onneksi raakileet pääsevät pian valmistumisensa jälkeen hiottaviksi, jolloin niiden lopullinen muoto paljastuu. Loppukiillotuksessa katsotaan käyttöliittymä pikselin tarkkuudella läpi, jotta ulkoasusta tulee halutunlainen ja mahdolliset poikkeavuudet yleisistä tyyleistä huomataan. Lopulta timantti on täysin hiottu ja valmiina käyttöön.

Muutama uusi jalokivi on odottamassa käyttäjää seuraavassakin versiossa!